Neuvostoliiton kulttuuri

Jotta voi ymmärtää Neuvostoliittolaisten autojen magiaa, on tiedettävä jotain entisen naapurimaamme kulttuurista. Tämä postaus käsitteleekin Neuvostoliiton kulttuuria. Neuvostoliiton kulttuuri oli jatkumoa Venäjän kulttuurissa, joka oli kiihkeässä kaikki kulttuurin alat läpäisseessä luomistilassa 1900 -luvun alussa. Maan kulttuuri muodostui eri neuvostotasavaltojen kulttuureista. Musiikissa suuntauduttiin etenkin kansanmusiikin suuntaan, kirjallisuus ja teatteri olivat suuressa suosiossa Neuvostoliitossa. Neuvoliittolainen musiikki menestyi myös maan rajojen ulkopuolella, eikä pelkästään vain muissa sosialistisissa maissa, vaan myös lännessä. Sosialistisen realismin periaatteita noudatettiin myös Neuvostoliiton liittolaismaissa. Itä-Euroopan sosialististen maiden taiteessa henkilöpalvonta ja kapea puoluesidonnaisuus näkyi voimakkaimmillaan 1945-1953.

Stalinin kuolen jälkeen neuvostoliittolainen kulttuurielämä koki lyhyen vapaamman jakson, kunnes Hrustsovin valtakauden loppupuolella se alkoi jälleen jähmettyä. Länsimainen taide oli kiellettyä Neuvostoliitossa, joka synnytti varsin laajalle levinneitä, vaikkakin epäyhtenäisiä niin sanotusti epävirallisen taiteen suuntautuksia. Sosialistinen realismi keski Neuvostoliiton hajoamiseen 1991 asti kulttuurin virallisena sääntelyjärjestelmänä.

soviet union

Monelle tulee Neuvostoliitosta mieleen yleisesti käytetty vallankumouksen punainen tähti, sekä työkansaa kuvaavat sirppi ja vasara. Neuvostoliiton lipussa on keltainen tähti, joka kuvaa edistystä, vallankumouksellisuutta ja sosialismia punaisella taustalla, sekä maatyöläisen sirppi ja teollisuustyöläisten vasara yhteen liitettynä. Aikoinaan se oli kansainvälisen sosialismin tunnus.

 

Henkilökultti oli voimakkaana Neuvostoliitossa ja sen muodostui ensimmäisenä Vladimir Leninin ympärille. Osittain Leninin tahdon vastaisesti häntä nimitettiin ”hyväksi tsaariksi”. Lenin oli vaatimaton ja kansanläheinen, mutta samalla uuden oikeudenmukaisen järjestelmän luoja. Kuolemaansa asti hän pystyi estämään tämän kansan keskuudessa syntyneen kultin päätymiseksi osaksi virallista puolueen propagandaa. Hänen kuoltuaan kuitenkin hänet otettiin kristuksenkaltaiseksi pelajasta-Leniniksi osaksi virallista puolueen Lenin-kulttia. Lenin balsamoitiin kuoltuaan ja se sijoitettiin mausoleumiin Punaiselle torilla. Jo vuonna 1924 Pietari nimettiin uudelleen Leningradiksi ja ensimmäiset häntä kuvastavat valtavat patsaat pystytettiin Stalingradiin vuonna 1925 ja Leningradiin Suomen juna-aseman eteen vuonna 1926.

lenin

Leninin kuoltua Stalin pyrki mahdollisimman nopeasti esittämään itsensä Leninin työnjatkajana. Stalinin henkilökultti saavutti täyden mittansa 1930 -luvulla. Eri tuotatolaitosten, kylien, teatterien ja muiden instituutioiden välillä kilpailtiin niiden uudelleenimeämisellä Stalinin mukaan. 40 -luvulle tultaessa Stalingradin lisäksi Neuvostoliittoon oli ilmestynyt muita Stalinista johdettuja kaupunginnimiä. Henkilökultti nousi jälleen huippuunsa suuren isänmaallisen sodan ja erityisesti sen voiton jälkeen. Stalinin henkilökultti ei kuitenkaan kestänyt kauaa hänen kuolemansa jälkeen. Vuonna 1956 Hrustsov ilmoitti tyrmistyneelle puoluejohdolle Stalinin käyttäneen valtaansa väärin ja tarpeettomasti alistaneen kansalaisia. Stalinin ruumis poistettiin pian Leninin mausoleumista ja haudattiin Kremlin muuriin.

stalin

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *