Museoautot
Mitä ovat museoautot?
Ensimmäinen museoautoksi konservoitu auto oli Opel Kadett, vuosimallia 1980. Vaatimuksena museoautoille on vähintään 30 vuoden ikä ja sen tulee kunnoltaan ja varusteiltaan vastata alkuperäistä. Se voi myös olla entisöity tällaiseksi. Mahdollisuus konservointiin alkoi vasta vuonna 2011, tätä ennen vain entisöinti oli mahdollista. Tämä mukava harrasteauto siis tuo myös hieman vastuuta mukanaan, jos sitä haluaa pitää museorekisterissä. Täytyy kunnioittaa historiaa eikä lähteä tuunaamaan sitä ollenkaan uuteen uskoon. Joskus oikeanlaisten osien metsästys voi aiheuttaa harmaita hiuksia, mutta niiden viimein löytyessä tunne on mahtava. Tämä laji vaatii sitoutumista ja tietämystä autoista, jotta kykenee pitämään historiallisen menopelinsä kunnossa.
On siis olemassa museorekisteri, joka listaa museoautot Suomessa. Tien päällä niitä näkee joskus, useimmin kesäisin sillä niiden ajettavuus talvisin ei ole välttämättä se parhain. Myös vakuutus saattaa rajoittaa niiden ajoaikaa.
Museorekisteri ja mitä se vaatii
Aivan ensimmäisenä tulee läpäistä museokatsastus, jotta voi saada autolleen tämän luokituksen. Tarkastuksen suorittaa kaksi museoajoneuvotarkastajaa, joiden silmä osaa tarttua jokaiseen pieneen yksityiskohtaankin. Moottoripyörien ja skoottereiden osalta tarkastuksen hoitaa Veteraanimoottoripyöräklubi. Ennen vuotta 2008 vaadittiin autolta 25 vuoden ikä ja tämän jälkeen raja on ollut 30 vuotta.
Auto, jolla on erityistä kulttuurillista merkitystä, voi olla sen arvoinen, että museovirasto myöntää sille entisöintiavustusta. Tällöin on luonnollisesti noudattava pilkulleen säädöksiä ja ehtoja, joita vaaditaan statuksen ylläpitoon ja saamiseen. Myös taksina on museoautoa mahdollista käyttää ja se edellyttää taksilupien hankkimisen niin auton omistajalle kuin kuljettajallekin. Tällöin auto on myös rekisteröitävä luvanvaraiseen liikennekäyttöön.
Millaiset vakuutukset museoautoon?
Suomessa laki määrää, että autoon tulee ottaa vähintään liikennevakuutus. Museoautoilla on oma vaihtoehtonsa olemassa, joka hieman poikkeaa normaalien autojen vakuutuksista. Ellei siis halua ottaa autolleen normaalia liikennevakuutusta, jonka turvin sillä saa ajaa milloin tahansa ja kuinka paljon tahansa, voi kääntyä museoajoneuvovakuutuksen puoleen. Se on edullisempi, mutta myös rajoittaa ajopäivät 30 vuodessa.
Usein vanhoilla autoilla suositaankin kesäreissuja ja pienempiä viikonloppumatkoja. Tällöin edullisempi vakuutus on varmasti aivan sopiva. Suosituimmat automerkit ja hyvin entisöidyt menopelit ajellaan toisinaan myös erilaisiin autotapahtumiin näytille. Esimerkiksi pieksämäkeläinen Big Wheels tapahtuma esittelee toinen toistaan upeampia autoja isolla mittakaavalla. Tapahtumissa on vaikka koko perheellä ihmeteltävää runsain mitoin.
Museoautot voivat nielaista palkasta ison osuuden
Koska osien saanti voi olla haasteellista ja niiden tulee olla juuri oikeita, maalien sävyjen ennalta määrättyjä ja monia muita määräyksiäkin löytyy, voivat museoautot ollakin melko kallis harraste. Se ei välttämättä sovi jokaisen lompakolle, vaikka oma tietämys riittäisikin muutoin. USSR cars kehottaa ensin tutustumaan aiheeseen perin pohjin, ennen kuin haaveilee aivan omasta harrasteautosta pajassaan. Se pajakin tulisi olla, sillä eihän tällaista arvotavaraa voi taivasalla säilytellä.
On ehkä vaikea ymmärtää, että muun muassa Opel Kadett on jo museoautoksi kelpaava. Vastahan sitä nuoruudessa hurjasteltiin näillä menemään ja ne olivat hienointa, mitä voi olla. Työmäärä voi myös yllättää, mitä tulee autojen entisöimiseen. Tilanteesta riippuen auto voidaan joutua purkamaan aivan kokonaan osiksi ja kasaamaan taas uudestaan. Saadakseen autonsa museorekisteriin, voi edessä ollakin todella pitkä ja työläs matka.